Hämeen museon isä
Tohtori Julius Ailio sai usean vuoden ja monien vaiheiden jälkeen mm. Hämeenlinnan kanssa sijoituspaikasta kilpailleen museon Tampereelle. Täällä vetonaulana oli upealla paikalla sijaitseva Milavida ja innolla kerätyt museoesineiden kokoelmat.
Museoseuran synty
Vuonna 1907 Tampereen kaupunki ja hämäläisosakunta tekivät sopimuksen museon rahoituksesta ja kokoelmien hallinnoimisesta. Hallintaoikeus kirjattiin Hämeen Museoseuran nimiin virallisesti 18.4.1908.
Perustajia
Alkuvuosien tarmokkaita miehiä oli ensimmäinen puheenjohtaja Axel Tammelander 1908-1925 ja kansanomaisia kokoelmia painottanut museonhoitaja Gabriel Engberg 1908-53.
Suosio
Avajaisvuoden suosio toi heti 15.000 kävijää . Se oli hämmästyttävää, kun tehdaskaupungissa oli silloin 44.000 asukasta. Tampereen kaupunki tuki alusta asti toimintaa eri summin ilman vastuuta. Vuodesta 1912 toiminta sai vakituisen vuosiavustuksen. Kokoelmia kerättiin edelleen ostoin, lahjoituksin ja usein edelleen ns. stipendiaattikerääjien avulla. Erittäin ratkaisevaa museon taloudelle oli kunnallisneuvos C.W.Åkerlundin raha- ja arvopaperilahjoitus 1915.
Tallennukset
Kauaskantoisen merkittävää oli kaupunkihistorian tallentaminen valokuvaamalla. Ensimmäiseksi kuvaajaksi palkattiin teiskolainen valokuvaaja Kaarlo Mäkinen 1912, joka aloitti työnsä Juhannuskylästä. Tohtori Julius Ailio sai usean vuoden ja monien vaiheiden jälkeen mm. Hämeenlinnan kanssa sijoituspaikasta kilpailleen museon Tampereelle. Täällä vetonaulana oli upealla paikalla sijaitseva Milavida ja innolla kerätyt museoesineiden kokoelmat.
Traagisia aikoja
Vuosisadan alussa tilat oli luovutettava hetkeksi lavantautisairaalaksi ja katastrofaalista oli tietenkin 1918 taistelu Näsilinnasta.
Uusi alku – uudet tuulet
1920-luvulla alettiin järjestää innolla vaihtuvia näyttelyitä. Vuonna 1923 olivat sekä Engberg että Tammelander perustamassa Suomen Museoliittoa, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli Hämeen museon isä Julius Ailio. Valtakunnallisen museopäivän järjestelyjen myöntäminen teki Hämeen museosta yhden valtakunnan alan johtajista.
Vaikeaa kehittymisaikaa
Talouslamasta 30-luvulla ja sotavuosista huolimatta kunnallisneuvoa Jalmari Meurmanin puheenjohtajana 1932-46 olivat vireää toiminnan aikaa, kokoelmat karttuivat ja ensimmäiset museomaailman radiolähetykset pääsivät eetteriin.
Hovihankkija
Museoesineet kasvoivat hiljalleen. Erikoinen ja laaja-alaisesti esineitä keräävä oli Aleksander Wintter , ”hovihankkija”, vuosina. 1913-1938. Varastomuseo avattiin 1929 nykyisen Tallipihan sivulle. Teollisuusmuseo siirrettiin Näsilinnan alakertaan 1936.
Johtohahmoja
Merkittäviä johtajia oli myös Helsingin yliopiston kunniatohtori, tamperelaisen kulttuurielämän keskeinen henkilö monipuolinen museomies, rehtori Lauri Kuusanmäki 1946-1966.
Sotavuodet
Sota-ajan inflaatio heikensi museon taloutta. Alettiin harkita museon kunnallistamista. Laajentunut toiminta ja nykyaikaisemmat menetelmät vaativat myös museoalan ammattilaisten palkkaamista. Ensimmäinen heistä 1948 oli filosofian tohtori Hilkka Vilppula , ensimmäinen museoalalle koulutettu henkilö, joka aloitti uudenlaisen näyttelytoiminnan. Vuotta myöhemmin hänen työtään jatkoi Riitta Hannula , joka kehitti Tampereelle maan modernimman museon. Jo 1956 kirjattiin tavoitteksi eri kokoelmien yhteinen museotalo.
Maakunnat mukaan
Arkeologi Esko Sarasmon johdolla vuodesta 1952 jatkui kaupungin osien valiokuvaus ja alkoi yhdeksän vuoden työ ”Tampere pienoiskoossa” topografia. Hänen aikanaan museotoiminta laajeni maakuntiin ja 1960-luvulla kehittyivät ulkomuseohankkeet Hämeessä. Museotoimelle pelastettiin viime hetkellä Amurin tuhosta myös ns. Amurin työläismuseokortteli. Sarasmon aikana museotoiminta laajeni maakuntiin paikallismuseoiden neuvontaan. Niinpä kehittyivät ulkomuseohankkeet Hämeessä.
Hämeen museo kunnallistetaan
Museotoimen kireä talous ja tilojen puute vaikeuttivat työtä monin tavoin. Museoseuran aloitteesta Tampereen kaupunki asetti toimikunnan miettimään museon kehittämistä. Museoseuran edustajina olivat Erkki Ala-Könni, Lauri Kuusanmäki ja Esko Sarasmo.
Museolautakunta 1968
Pj. Lauri Santamäen aikana laadittu kokoelmien luovutuskirja Tampereen kaupungille allekirjoitettiin 2.12.69. Sopimuksen mukaan museon maakunnallinen toiminta jatkuisi ja kattaisi myös koko Hämeen. Hämeen Museoseura ry. jäi toimimaan oman alansa järjestönä.